Dokumenttielokuva on kahden ohjaajan taidonnäyte vaikeasta aiheesta. Miten kertoa tarina ihmisistä, jotka eivät saa omaa ääntään kuuluville ja joilla ei ole paikkaa maailmassa?
Lähtiessään kotimaastaan kohti Eurooppaa elokuvan päähenkilöt olivat vielä lapsia. He unelmoivat elämästä ilman huolia: vapaina ja rikkaina. Matkatessaan kohti parempaa elämää kolme marokkolaista nuorta ystävystyi. Paremman elämän etsintä muuttui painajaiseksi, kun yksi ystävyksistä teki Turussa puukkoiskun, jossa kuoli kaksi naista.
Elokuva seuraa läheltä kahta veritekoon liittymätöntä nuorta: Ilyasta ja Mohamedia. JOSSAKIN ON MAA -elokuva avaa nuoren sukupolven tuntemuksia ja psyykettä, sekä näyttää heidän kotinsa ja perheensä Marokossa. Seuraamalla iskuntekijän ystäviä elokuva avaa maailman uutisotsikoiden takana. Se näyttää kuinka päähenkilömme tuntevat painetta lähteä Eurooppaan tienaamaan. Ja kuinka Eurooppa puolestaan painostaa heitä palaamaan takaisin kotimaahansa. He ovat lopulta ilman kotia, kieltä ja isänmaata eivätkä tunne kuuluvansa mihinkään.
Elokuvan päähenkilö Ilyaksella on kaksi naista elämässään: 45-vuotias äiti, joka asuu Tangerissa, Marokossa ja 73-vuotias suomalainen tyttöystävä. Ilyaksen menneisyyden muistot vaivaavat häntä. Hän pakeni väkivaltaista perhe-elämää kaduille vain 10-vuotiaana ja karkasi Espanjaan auttaakseen köyhää äitiään lähettämällä rahaa. Pitkän matkan päätteeksi Ilyas päätyy lopulta Suomeen iäkkään tyttöystävänsä syliin. Käsittämättömällä matkallaan kasvaessaan lapsesta nuoreksi hän on oppinut selvitäkseen kertomaan valheita sekä keksimällä itselleen erilaisia identiteettejä. Äitiänsä hän pyrkii miellyttämään lähettämällä hänelle rahaa, jota varastaa iäkkäältä tyttöystävältään. Tarinan toinen päähenkilö Mohamed karkasi myös Marokosta Espanjaan, ollessaan vain 16-vuotias. Mohamed tietää, että paluu Marokkoon merkitsee epäonnistumista. Euroopasta palava ei oteta vastaan ilolla, päinvastoin – paluu tuottaa perheelle häpeää.
Dokumenttielokuva näyttää kuinka Ilyas ja Mohamed karkotetaan lopulta Marokkoon. Ilyas on kaivannut takaisin. Mutta todellisuus kotimaassa, äidin luona, on kovin toisenlainen kuin hän on unelmoinut. Myös äiti on kaivannut Ilyasta, valitettavasti pikku poika on kasvanut traumaattiseksi nuoreksi aikuiseksi. Elokuvan katsojalle annetaan mahdollisuus ymmärtää näiden nuorten todellisuutta. Näemme kuinka perheidensä hylkäämät, vieraassa kulttuurissa ulos suljetut ja torjutut voivat pahimmassa tapauksessa ajautua täysin pois raiteiltaan. JOSSAKIN ON MAA -dokumenttielokuva kertoo kahtia jakautuneesta maailmasta, jossa demokratia sekä ihmisoikeudet kuuluvat vain osalle meistä. Se näyttää meille, kuinka epätasa-arvo sekä toivottomuus voi pahimmillaan johtaa väkivaltaan yllyttävään mustavalkoiseen todellisuuteen.
Elokuvan levitys toteutetaan yhteistyössä Rauhankasvatusinstituutin kanssa. Instituutin johtajan näkemys elokuvasta: ”Elokuva puhututtaa ja pysähdyttää uudenlaisen inhimillisen näkökulman äärelle katsomaan ja kohtaamaan todellisuuden uutisten takana. Elokuva tuo maahanmuuttokeskusteltuun näkökulman, jota siinä ei toistaiseksi ole kuultu Suomessa. Se avaa keskustelua rasismista, eurooppalaisista perusoikeuksista ja ihmisarvosta kiinnostavalla tavalla.”